Innovaatioiden johtaminen

Professori Karl-Erik Michelsen ja Bill Gates

Kuka keksii keinon, miten negatiivisesta kierteestä päästään ulos? Suomi on kehittynyt läntinen teollisuusmaa, jolla on pitkä historia siinä mitä se on tehnyt. Uusille raiteille pääseminen vaatii innovaatioita. Innovatiivisuutta ollaan etsitty eri työryhmien voimin, miljoonilla euroilla eri puolilla Suomea. Ollaan etsitty uutta Nokiaa. Nyt ollaan ymmärretty, että innovaatioiden löytyminen on jokaisen vastuulla. Jokaisen olisi löydettävä itsestään kehittäjä ja kehittäjän mieli. Kaikki näimme mitä Nokialle tapahtui, kun sieltä katosi kehittäjän mieli. Nokiat katoavat yksi kerrallaan, jos ei jatkuvasti kehitytä.

Itsekriittinen oman työn tarkastelu. Verkottuminen. Voimmeko jakaa työtä uudelleen? Voimmeko kohdistaa resursseja paremmin? Näitä pitäisi kysyä joka päivä, kun tullaan töihin. Jokaisen itse. Meillä on osaaminen. Paikallistuntemus. Jokaisen asian paras tuntija on se työntekijä itse. Kehittämisestä tulisi palkita. Miten ja millä julkisella sektorilla palkitaan työn kehittämisestä?

Mihin innovatiivisuutta tarvitaan? Työ on avoimuutta, informaation jakamista sekä jatkuvaa keskustelua yhteisistä tavoitteista, niiden saavuttamiseen tarvittavista keinoista sekä visioista. Innovatiivisuuden perusajatus ei ole se, että osaamme kehittää ratkaisuja, vaan se, että osaamme kysyä oikeita kysymyksiä. Johtavat organisaatiot sanovat, että he eivät halua ongelman ratkaisijoita, vaan oikeiden kysymysten kysyjiä. Ulkopuolinen voidaan ostaa ongelman ratkaisijaksi. Mutta hän ei voi ratkaista ongelmaa, jos hän ei tiedä oikeita ongelmia. Tähän tarvitsemme avoimuutta ja keskustelukulttuuria organisaatioissa. Jos organisaatiossa on siiloja, ei tieto kulje koko organisaation läpi.

Sitran trendilista 2014-2015

 
Uskallus ajatella toisella tavalla. Me ei käytetä resursseja täysimääräisesti, koska ennakkokäsityksemme ei anna meille mahdollisuutta ottaa niitä käyttöön. Meidän on koottava tiimejä, jotka suhtautuvat eri tavalla tilanteisiin, haalittava erilaista osaamista.

Innovatiivisuus lisää tuottavuutta. Jaetaan työtä uudella tavalla työntekijöiden ja asiakkaiden kesken. Otetaan asiakas mukaan palvelun tuottamiseen. Innovaatiot löytyy yhteistyöllä. Mitkä ovat ne peruskysymykset, jotka meidän pitää ratkaista? Meidän on uskallettava hypätä erehdykseen. Organisaation avoimuus on tässä ehdottoman tärkeää. 

Positiivinen kierre - miten se tehdään?

Megatrendit. Yksi on urbanisoituminen. Ihmiset valuvat kohti isoja kaupunkeja. Suomessa sisäinen väestön siirtyminen on valtavaa. Se on suuri isku alueille, joista ihmisiä lähtee. Elävä voima häviää.

Samalla on meneillään koko yhteiskunnan rakennemuutos. Teollisuus muuttunut. Tällä alueella teollisuus on ydin. Rakennemuutokset ovat olleet suuria. Idässä vielä suurempia. Kylästä lähtee paperikone ja koko kylän dynamo häviää. Kylä toisensa jälkeen. Teollisen yhteiskunnan rakenne jää jäljelle. Kulttuuri, päätöksenteko, kaikki jää, mutta tehdas häviää. Se on monimutkainen tilanne, joka on vaikeasti ratkaistavissa.

Koko hyvinvointivaltio tämän ympärille luotuna on yhteiskunnalle liian kallis. Ollaan tultu kestävyysvajeeseen. Miten iso kuva saadaan järjestettyä niin, että ratkaisemattomat kysymykset ratkaistaan. Ongelma on aika. Kuinka kauan meillä on aikaa ratkaista ongelmat?

Suomalaiset ovat menneet säästämismoodiin – laatua lasketaan, kaikkea lasketaan. Mikä tie tästä on ulos? Tätä mietitään yritystasolla, julkisella tasolla, kaikilla tasoilla. Ratkaisua ei ole löytynyt. Meidän on lähdettävä tekemään uusi yhteiskunta. Ei tule yhtäkkistä muutosta. Se on lähdettävä sitkeästi tekemään. Meillä on oltava ymmärrystä käyttää resursseja paremmin, tehdä asioita eri tavalla. Se on positiivisen kierteen idea.

Innovaatiopotentiaalia meillä on olemassa. Uskalletaanko siivota vanhat, toimimattomat toimintatavat syrjään ja hypätä uusiin mahdollisuuksien ikkunoihin? Missä tapahtuu uusia asioita, innovaatioita? Raja-alueilla. Ne muodostuvat solmukohdiksi, joissa on uusia kehitysmahdollisuuksia.

Täällä teollisuus on raaka-ainelähtöinen. Se on pysyvällä pohjalla. Pysyvämmällä kuin tietoteollisuus, jossa aivot liikkuu helposti ympäri maailmaa. 

Saavutettavuus on tärkeää – pitää päästä autolla, lentokoneella, laivalla. Täällä infra on kunnossa. Jos tulee muutos, infra on jo olemassa. Jos katsotaan negatiivista kierrettä ja katsotaan vaakakupin toisella puolella olevia positiivisia asioita, saatammekin olla aika hyvässä tilanteessa. Suunnitella voi, ajatella voi, mutta jos päätöksiä ei synny, mitään ei tapahdu. Tämä on nyky-yhteiskunnan heikkous. Päätökset palaavat pöydälle, ei olla pystytty tekemään päätöksiä tarpeeksi hyvin. Kaikkein pahin tilanne on, että ei ole päätöksiä, tai päätöksentekokoneisto lamaantuu.

Mahdollisuudet ovat tällä hetkellä pirstaloituneina. Yhteistyö on välttämätön. Kukaan ei pysty tekemään asioita yksin. Resurssien ja optimoinnin kannalta se on jopa typerää. Yhteistyön ja hyvien päätösten avulla päästään positiivisen kierteen auraan. Sama dynamiikka toimii, mikä toimii myös urheilussa. Yhteistyön kautta positiivinen kokemus. Median avulla pystymme poistamaan negatiivista mielikuvaa ja tuomaan tilalle positiivista mielikuvaa. Media pitää yllä määrättyjä kuvia. Se pitää saada muuttumaan mukana.

Siiloutuminen on saatava poistumaan. Siiloutuminen, jossa organisaatiossa jokainen tekee asioita yksin. Poikittaisliike on heikkoa. Johtavat globaalit firmat poistavat säännönmukaisesti siiloja. He optimoivat osaamista organisaation sisällä. Palikoita siirrellään tarpeen mukaan. Strategiajohtamisessa perusta tulee armeijasta. Siiloutumisen estäminen on ratkaiseva tekijä. Vaikka siitä kuinka puhutaan, niin emme ole löytäneet keinoja siiloutumisen poistamiseen. 

Olemme tilanteessa, jossa meidän pitää etsimällä etsiä osaajat töihin. Rekrytointi on tärkeää, mutta lisäksi meidän on pidettävä kynsin hampain kiinni meidän osaajista, jotka ovat jo organisaatiossamme. Mitä töitä teetämme heillä? Ovatko he oikeissa paikoissa? Kompetenssin kehittäminen ja osaamisen johtaminen on avainasemassa. Kaikki tämä perustuu tietoon. Tuskin kukaan voi väittää, etteikö tietoa ole saatavissa. Puhutaan tiedon johtamisesta. Tiedolla johtamisesta. On hölmöä olla käyttämättä kaikkea sitä relevanttia tietoa, mitä johtajalla on käsissään. Teknisiä laitteita on varmasti kehitetty tähän. Kysymys on siitä miten tietojohtaminen ja henkilöstöresurssit tuodaan tukemaan päätöksentekoa? Se on kaiken ydin. Kaikki tekee täsmälleen samaa asiaa, jolloin saadaan hyöty aikaiseksi. Strategian ja johtamisen tasolla tämä merkitsee hyvin selvää visiota mitä kohden ollaan menossa. Sen sijaan, että jäädään makaamaan negatiiviseen kierteeseen, meidän on hypättävä positiiviseen kierteeseen. Omien vahvuuksiemme kautta. Resurssien lisäämisen argumentti on pois. Meidän on tehtävä tällä joukolla, tällä rahalla. Olosuhteita ei voi syyttää. Ne on mitkä on. Meidän on tunnistettava vahvuudet ja lähdettävä vain tekemään. Tätä kautta positiivinen kierre on mahdollista saada aikaiseksi. Tämä on mahdollisuuksien alue.

On data ja on tietoa siitä datasta. Mitä haluan päätöksenteon tueksi? Organisaation on tiedettävä, mitä siltä halutaan.

Vahvassa verkostossa

Seitsemältä taholta yhteiseen verkostoon tulee hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavan innovaatiokulttuurin elementit.

Tehtävänä hyvinvoiva huominen

Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja ICT:n tehtävä on tukea kuntakoneistoa kunnan perustehtävien toteuttamisessa. Kunnan perustehtävä ei paljon tarvitse miettiä. Ne tulevat kuntalaista ja ne ovat Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalat: kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja kunnan elinvoiman turvaaminen. Osan tehtävistään kunta tekee yhdessä toisten kuntien kanssa kuntayhtymissä. Siinä hommassa perustehtävä ei muutu, parhaimmillaan se kirkastuu ja saa lisää voimaa. Yksinkertaisesti kunnan tehtävänä on hyvinvoivan huomisen rakentaminen. Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja ICT:n perustehtävä on tuoda tähän ketteryyttä ja avata uusia näkökulmia, kiihdyttää kuntaorganisaation kehittymistä.

150 SEKUNNIN PUHE - HYVINVOIVA HUOMINEN

Keskustelimme tukipalvelujen merkityksestä. Tukipalvelut muodostavat perustan muulle toiminnalle. Se tukee muita omalla toiminnallaan.


TEHTÄVÄNÄ HYVINVOIVA HUOMINEN - HUOMINEN EI KOSKAAN KUOLE

RYHMÄPOHDINTAA

Tietohallinto on avainasemassa. Siihen on panostettava. Miten tietohallintopalvelu tuotetaan? Se voi olla kuntarajojen yli tai ei. On olennaista, että käytetään järkeä. Ei niin, että tehdään nopeita päätöksiä, jos ne eivät ole perusteltuja ja mietittyjä. Turha kuitenkaan miettiä liian kauan, ettei aikaikkuna mene ohi. Vaihtoehtojen hakeminen on tärkeää. Johtajien tulee kuunnella ja keskustella. ja näissä tapauksissa poliittinen päätöksenteko on erityisen tärkeää. Kun teemme alueellisia päätöksiä, on meillä olemassa vaihtoehtoja. Näillä päätöksentekomenettelyillä ketteryys on kuitenkin hankalaa.

Kaksi isoa muutosta. Sote muuttuu, kuntarakenne saattaa muuttua. Palveluita tarvitaan. Ja ne on pystyttävä järjestämään yhdessä tai yhteistyössä. Trendi on se, että yhteistyö lisääntyy. Joillain alueilla se menee nopeammin kuin jollain toisilla. Suuntaus palvelujen järjestämisessä on kuitenkin sama. Tehokkuus, taloudellisuus, palvelujen laatu on erityisen tärkeää. Rahaa ei tulossa lisää. Meidän on päästävä parempaan laatuun tai vähempiin kustannuksiin. Olennaista on myös ICT:n kehittäminen ja prosessien nopeuttaminen.

 

 

Pikkuisen parannetun eilisen toteuttaja katsoo menneeseen ja tekee pieniä korjauksia siihen. Toimintaympäristön muutosten tarjoamat mahdollisuudet jäävät huomiotta ja etenemme karsien olemassa olevaa. Palvelujen karsiutuessa resurssit ohjautuvat sisältöjen sijasta rakenteisiin ja seiniin. Aikana, joilla lähes kaikki palvelumme voitaisiin antaa Lyncissä kotiin, kahviloihin ja kunnantuville, saatamme pitää kiinni menneistä rakenteista ja toimia aivan hassusti - niukkoja resursseja tuhlaten.

Tahdoton lapanen ajautuu opportunisesti muutoksen tuulissa. Se ei viranomaistehtävää tekevälle sovi. Kun maailma muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti, vaatii tällainen johtajuus valtavan vahvaa luottamusrakennetta. Ja sitä ei oikeastaan nyt ole. Pieni pala tahdotonta lapasta ja ketterää mahdollisuuksiin tarttujaa saattaisi tehdä hyvää?

Tulevaisuuden tekijä suuntaa uudelleen ja tuottaa maksimaalisesti kestävää hyvinvointia olemassa olevilla resursseilla. Sen täytyy olla kuntajohtamisen valinta? Mikä muu se voisi olla, kuin hyvinvoivan tulevaisuudenrakentaminen. Silloin henkilöstöhallinnon, ICT:n ja tietohallinnon tehtävänä on tukea sitä.

 

Se on meistä kaikista kiinni.

 Minkä jäljen kohtaamisissa jätämme.