Nykytilanne (tekstiosuus on sama kaikissa skenaarioissa)
Kuva: ICT:n, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon nykytilanne henkilöstömäärineen (noin). |
Henkilöstöhallinto
Työtehtävät ovat henkilöstöhallinnossa hyvin samankaltaiset. Sopimuksia kunnan sisällä on useita ja haasteet syntyvät yhtä suurina isoissa ja pienissä kunnissa. Kuntayhtymissä henkilöstöhallinnon näkökulmasta tilanne helpottuu, kun sopimusten määrä vähenee. Kaikki kyseessä olevat organisaatiot ovat suuriksi organisaatioiksi luokiteltuja - niitä koskee sama lainsäädäntö ja samat velvollisuudet palvelusuhteiden ja esimerkiksi työsuojelun suhteen. Kuntatyöantaja tekee yhteisiä tulkintoja ja linjauksiin liittyvä tietopohja on yhtenäinen. Yhteistyösuhteet Kelaan, Kuntatyönantajaan ja Työvoimahallintoon ovat samankaltaiset. Heterogeenisuus on kunnan sisällä, kuntien välillä sitä ei ole. Tapa toimia näyttäisi nopeasti katsottuna tosin poikkeavan toisistaan. Esimerkiksi 50 opettajan palkan laskeminen vie kyllä aikaa ja vaatii ammattitaitoa. Mutta 500 opettajan palkan laskeminen ei vaadi sitä edes kahta kertaa enempää. ETLAn tutkimuksen mukaan palkanlaskija on hyvin todennäköisesti häviävien ammattien joukossa. Henkilöstöhallinnossa(kin) rutiinityö siirtyy pois ja tilalle voidaan rakentaa osamaisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen työtä, joka vaikuttaa koko kuntatyön tuottavuuteen.ICT
ICT on muuttunut yleisinnovaatioksi, joka muuttaa koko yhteiskuntaa radikaalilla tavalla. Digitaalinen palvelutuotanto on totta. Sanotaan ICTn muuttavan työtä enemmän kuin sähkön aikanaan - keskeisinä digitaalisen palvelutuotannon aloina on opetus ja terveydenhuolto. ICTn rooli muuttuu pilvipalveluiden ja kuluttajistumisen aikana todella nopeasti. Mikrotuki esimerkiksi yrityksissä annetaan (sikäli kun sitä vielä on) yhä useammin Intiasta ja verkot muuttuvat sähköverkon kaltaisiksi. Muutos ei ole tulevaisuutta vaan se on tässä tällä hetkellä. ICT-henkilöstön työ on muuttunut, ammatteja häviä ja tilalle nousee tietojohtamisen tehtäviä ja ketterän uusien teknologioiden käyttöönoton osaaminen. Työ linkittyy suoraan henkilöstöhallintoon ja taloushallintoon.Taloushallinto
Taloushallinnon työ muuttuu eteenpäinkatsovaksi ennustamiseksi. Rutiinit siirtyvät ensin ulos ja sitten koneille - historiaa hyvin nopeasti ovat kirjanpito nykymuodossaan, tiliöinnit, ostoreskontra. Myös taloussuunnittelun rooli muuttuu proaktiiviseksi. Linkit ICT:n ovat ja myös henkilöstöhallintoon ovat erittäin suuret. ETLAn tutkimuksen mukaan erittäin todennäköisesti häviävien ammattien listalla on kirjanpitäjä.Skenaarion "Erillinen kehittäminen" kuvaus
Soteratkaisu tuo mahdollisuuden kehittää ICT-ratkaisuja osana syntyviä tuotantoalueita. Ideana on rakentaa oma ICT-ratkaisu tälle alueelle. Tuotantoalue saattaa tulevaisuudessa olla Meri-Lapin kokoinen, järjestämisvastuinen alue on koko pohjoinen Erva-alue. Soteratkaisussa tulevaisuudenkuvan tulee olla koko sotealueen kokoinen ratkaisu.2. SWOT "Erillinen kehittäminen"
Vahvuudet - skenaarion vahvuudet
- Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tietojärjestelmä on yhteiseen kehityssuuntaan menevä. Potilastiedon näkökulmasta ratkaisu on järkevä.
- Potilastietojärjestelmät, kanta-arkisto ja sähköinen resepti mm. muodostavat koko alueella yhtenäisen kokonaisuuden
Heikkoudet - skenaarion heikkoudet
- Meri-Lapin näkökulmasta kuntatyön kehittäminen pirstoutuu
- Digitaalisen palvelutuotannon ideassa syntyy uusia vuorovaikutuksen kenttiä, joille eri toimijat yhdessä asiakkaan kanssa tulevat. Potilastietojärjestelmässä näin ei todennäköisesti käy, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä rajautuu työllisyydenhoidosta, liikunnasta ja kulttuurista eri foorumeille
- ICT irtautuu yksinään, erillisenä henkilöstöhallinnosta ja taloushallinnosta
Mahdollisuudet - mihin tämä parhaimmillaan johtaa
- Kustannustehokas ICT
- Potilastiedon ja valtakunnantason yhteyksien vahvistuminen
Uhkat - mihin tämä pahimmillaan johtaa
- ICT-työ siirtyy Meri-Lapin ulkopuolelle mahdollisesti niin, että rutiinit ja häviämisuhan alla oleva työ jää tänne
- Meri-Lappiin jäävä ICT on suhteellisen pieni eikä se pysty kulkemaan kärjessä, ICTn taso laskee ja ero sote-alueeseen kasvaa
- panostukset ICThen pienenevät ja kustannustehokkuuden painotus johtaa ICTn kurjistumiseen
- henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon mahdollisuudet toimia kuntatyön kehittäjänä ilman ICT-panostusta ja osaamista ovat selvästi pienemmät, myös niissä pystytään keskittymään vain rutiineihin ja automatisointi siirtää lopulta työn muualle.
- pahimmillaan koko kuntatyön kehittämisen puute johtaa koko alueella säästämisen kautta kurjstumiskierteeseen
Lapin alueen väestökehitys ja pienenevät kunnat eivät pysty tuottamaan laadukkaita palvelujaan yksin. Palveluja voidaan ulkoistaa mutta kustannustaso ei putoa eikä kunnalla ole varaa digitalisoida edes lain edellyttämiä palveluja. Pienet organisaatiot pärjäävät ainoastaan jos yhteiskunta tuottaa kunnille ja oppilaitoksille sektorikohtaisesti peruspalvelut. Esimerkiksi SOTE-alue sote-palvelut, OPH ja OKM koulutuspalvelut, maakuntakeskus kirjastopalvelut, jne. Tämä tarkoittaa osaamisen ja rahoituksen siirtymistä alueeltamme.
VastaaPoista